Tilannepaivitys

Hei vaan kaikille!

Thaimaalainen virtapiikki soi tietokoneemme, joten uusia paivityksia ei varmaan ole ihan hetkeen tiedossa. Lisaksi kotiinpaluu haamottaa, joten saattaa olla, etta viimeisimmat paivitykset kirjoitellaan kotisuomesta.

Mitaan kummallista ei ole kuitenkaan tapahtunut. Viime aikoina olemme vain lomailleet erinaisilla hiljaisilla rannoilla, snorklailleet ja lukeneet. Joten, draamaa ja jannitysta ei enaa nain reissumme loppumetreilla ole tiedossa (nyt koputetaan puuta..)

Huomenna lennamme Intiaan ja siella vietamme pari viikkoa ennen paljon odotettua paivamaaraa 7.4. jolloin lennahdamme Helsinki-Vantaan lentokentalle. Niinpa siis lahestyy tama seikkailu - ja kokemusrikas reissu loppuaan, mutta koti-ikavan maarasta paatellen ei yhtaan liian aikaisin.

Kun muutakaan kerrottavaa ei nyt tassa yhteydessa ole, niin kerrottakoon siis Leagista, tuosta Kambodzassa tapaamastamme maailman viattomimmasta ihmisesta. Jos lukijamme hanet ovatkin unohtaneet niin me emme. Emme vain ole muistaneet missaan vaiheessa tanne kirjoittaa, etta Laosissa teetimme Leagille muutaman yhteiskuvan (kun han niita kovasti toivoi) meista, laitoimme kehyksiin ja kehyksen sisaan 50 dollaria. Leag sai paketin jo aikaa sitten ja on sen jalkeen useaan otteeseen soitellut meille. Rahoilla han sai ostettua kauan haaveilemansa puhelimen ja liittyman. Taman lisaksi han on kaynyt jo pari kuukautta koulua ja siina ajassa oppinut englantia uskomattoman paljon. Kun viimeksi hanet nahdessamme han puhui elekielen lisaksi muutamia irtonaisia sanoja, voimme nyt jo kayda puhelimessa jonkinasteista keskustelua. Leag on yksi niista ihmisista, joita emme takuulla koskaan unohda. Eika ole tarkoitus unohtaa hanen koulunkayntinsa tukemistakaan, sita jatketaan sitten kun suomeen palataan.

Eipa taalta muuta talla eraa. Toivottavasti pian saamme lisattya tanne viimeiset Myanmarin paivitykset ja jotain turinointia Thaimaasta. Bangkok kuittaa!