Matkaan valmistautujat

Huomenna alkaa viimeinen työrupeama rahan säästämiseksi ennen matkaa. Irtisanouduttuamme puhelinmyyntityöstä yksissä tuumin muutama viikko sitten (ja toivuttuamme tuosta herkkiä runoilijan sieluja koetelleesta, kaupannälällä ja muilla trenditermeillä silatusta kauhukokemuksesta erinäisten viinipöniköiden ja helteisten aurinkorantojen avustuksella) onnistuimme molemmat löytämään mukavia hanttihommia huolimatta työmarkkinoiden surkeasta tilasta. Pia lähtee siivoamaan tamperelaisia koteja, Tero pelastaa kaduilla maailmaa Greenpeacen liiveissä. Luulimme molemmat, että matkarahojen takia sitä olisi valmis tekemään miltei mitä tahansa, mutta olimme väärässä. Vaikka määränpäänä olisi paratiisi, on uhrauksien määrä silti rajallinen ja tässä tapauksessa raja kulki suurin piirtein "tarpeiden luomisen" ja riistolta löyhkäävien myyntilauseiden välissä. Tuon kokemuksen jälkeen mikä tahansa tuntuu mukavalta työltä, joten tulevia työpäiviä odotellaankin melkein ylenpalttisella innolla. Ja mikä tärkeintä, matkakassa karttuu sittenkin.

Kuluneisiin viikkoihin on toki kuulunut paljon muutakin kuin pohjarusketuksen ja jomottavan krapulatilan hankkimista, nimittäin monenmoisia hankintoja ja matkajärjestelyjä. Tero on hoitanut kaikki hankinnat melkein omatoimisesti, koska Pia ei voi koskaan elämässä toimia tarpeeksi aikaisin. Jos aikaa on kaksi kuukautta, miksi kiirehtiä, ajattelee Pia, mutta onneksi Tero tietää (tällä kertaa) paremmin. Teroa omatoimisuus ei ole haitannut, koska jos Piaa liika suunnittelu ahdistaa, on se Teron mielestä taas järjettömän mukavaa. Niinpä asiat alkavat olemaan kutakuinkin kunnossa. Pitkän matkan suunnittelu pitää opaskirjojen mukaan aloittaa mielellään jo puoli vuotta aiemmin ja näin on tehty. Viimeisen kuukauden aikana on hoidettu suurimmat (ja samalla kalleimmat) hankinnat, joihin kuuluu mm.

- Rinkat (laadusta ei tingitty, koska reissun aikana ne luultavasti kasvavat selkäämme kiinni)
- Rahavyöt
- Lääkevarasto
- Ompelutarvikkeita
- Mp3-soitin pitkille junamatkoille
- Veden- ja iskunkestävä kännykkä
- Feikkilompakot (Europehousen alennuslaarista, pääkallokuviolla, menee varmasti läpi mahdollisessa ryöstötilanteessa..)
- Point it-kirja
- Perussälää: muun muassa jeesusteippiä, nippusiteitä, pari munalukkoa avaimineen, minigrip-pusseja, kattokoukkuja jne.
- Moskiittoverkko
- Moskiittomyrkkyä
- Kestäviä vaatteita (mm. shortsit, vaaleata pellavaa, muutamat parit sukkia ja alusvaatteita)
- Erisanin koko vartalon pesupyyhkeitä (edelleen niille pitkille junamatkoille)
- Rokotukset (japanin aivokuume, hepatiitit, keltakuume, lavantauti (pillerit) ja tietenkin malarian estolääkitys)
- Matkavakuutukset (sitä ei uskoisi, kuinka surkeita vakuutuksia on tarjolla reissaajille, jotka ovat reissullaan kauemmin kuin 3 kuukautta..)
- Uusi passi Pialle (välttyi täpärästi antamasta sormenjälkiä, jee!)
- Hampaat kuntoon (paikkausta ja vedettyjä viisaudenhampaita, eipä ala sitten reissussa vaivaamaan)
- Viisumihakemukset
- Majapaikat (Irkutskissa meitä kestitsee mukavan oloinen aviopari, lisätiedusteluja lähetetään tuleviin määränpäihin koko ajan)
- Hyvä kunto (paljon kävelyä, uimista ja pyöräilyä)
- Eri kielten perussanaston ja fraasien opettelu

(Plus ennen tätä kaikkea: irtisanottu asunto, hylätyt työpaikat, huonekaluille varasto [joka on erään vanhan poliisitalon putka, ovatpahan meidän halvat kirpputoritavaramme ainakin hyvässä turvassa] lemmikkipupuille hoitopaikka, alivuokrattu opiskelijasolu, jänskät "mitä vaan tänne nyt"- työpaikat, lykätyt ja keskeytetyt opinnot, tuhannet selkänahasta [toisinaan myös mielenterveydestä] puristetut ja säästetyt eurot, odottaminen, epäilyksestä kärsimättömyyden kautta innostukseen vaihtuvat mielialat.)

Em. listaa kirjoittaessa hiipi mieleen epäilys, josko tässä kuitenkin ollaan vähän liioittelemassa. Asuvathan ne paikallisetkin ihmiset siellä, eikä heilläkään aina ole jeesusteippiä käden ulottuvilla. Rokotuksista ja muista länsimaisten turistien hömpsötyksistä puhumattakaan. Mutta sitten taas, jos rinkka hajoaa jollain vuoristopolulla, sitä saattaa olla ihan kiitollinen itselleen siitä, että matkavalmisteluissa tuli vähän ylireagoitua. Tai jos käy se muutaman prosentin huono tsäkä ja sattuu saamaan aivokuumeen, voi ilman rokotusta vähän jännittää kun odottelee halvaantumista tai kuolemaa. Jos elämä ja eritoten edellinen vuosi teatterissa on meille jotain opettanut, niin ainakin sen, että kaikkien suurten elämysten takana on aina rulla jeesusteippiä ja suunnitelma katastrofien varalta. Eli ehkä liian hyvin ei voi valmistautua koskaan. Aika on pitkä ja mitä vain voi sattua.

Lähtöpäivään on enää puolitoista kuukautta. Tänä vuonna ei sitten tulekaan syksy!